maanantai 24. toukokuuta 2010

Kultainennoutajamme HULDA,

joka arkuudestaan, lievästä neuroottisuudestaan ja vettä kohtaan tuntemastaan inhosta huolimatta otti aina urheasti osaa jokakesäisiin veneretkiimme Saaristomerellä.


Päivätorkuilla



Puutarhatöissä



Basenjimme PENDA,

joka oli kansimiehenä luotsatessamme Saremaa Suomesta jokia ja kanavia pitkin uuteen kotimaahamme Espanjaan.


Huilailemassa



Päivänokosilla



Torkuilla



Lopen uupunut



Cairnterrierimme PIPSA, alias Captain Stig,

joka 13 vuoden korkeassa iässä oli tukenamme ja turvanamme purjehtiessamme ensimmäisiä kertoja Atlantin yli.


Captain Stig



Purjehtimassa



Nokosilla



Podengosekoituksemme LATTE,

josta tuli Sareman miehistön jäsen vielä päättymättömälle purjehduksellemme sen jälkeen, kun Reetta ja Amanda olivat pelastaneet sen Almuñecarin vanhankaupungin kujilta.
Saimme ilmoituksen tapahtuneesta satelliittipuhelimen välityksellä ollessamme matkalla Karibialta kohti Eurooppaa. Kuultuamme asian, haukuimme välittömästi Reetan pystyyn, mitä olemme myöhemmin syvästi katuneet. Puolustukseksemme on sanottava, että perheessämme oli jo ennestään viisi koiraa, ja jos tämä ei riitä selitykseksi käytöksellemme niin haluaisin vielä lisätä, että olimme lilluneet paahteisella Atlantilla päiväkausia ilman pienintäkään tuulenvirettä. Oletan ainakin purjehtijoiden ymmärtävän silloisen mielentilamme.
Latte on kokenut kanssamme niin tyynet kuin myrskytkin, purjehtinut Atlantilta Tyynelle valtamerelle, puolustanut venettämme raivoisasti toistaiseksi olemattomia vihollisia vastaan ja luvannut hoitaa koiravahdin myös tulevalla Luoteisväylä-purjehduksellamme.



Navigoimassa



Nostamassa juhlaliputusta



Seurustelemassa



Vilvoittelemassa



Aamuaskareissa



Lähdössä Nykistä



Vahtivuorossa



Nöpösillä